Ensimmäisistä kilpailuista jäi todella hyvät fiilikset ja päätimme osallistua samaan 5km kilpasarjaan joukkueena seuraavallekin kesälle. Tästä alkoi valmistautuminen seuraavaan kauteen juoksuun keskittyen, polkupyörät saisivat olla toissijaisena vaihtoehtoina treeneihin toisenkin kesän.
Elokuu vaihtui syksyyn ja talvi oli sen verran kylmä, että päästiin ihan urakalla hiihtelemään jäälle. Hiihtäessä koira pääsee vetämään paljon kovempaa vauhtia kuin mitä itse pystyn juoksemaan ja sain näin treenattua koiraakin edellistä kautta paremmin. Pidensimme myös juoksulenkkien pituutta ja laskimme vauhtia.
Kevät ja kesä menivät sen verran vauhdikkaasti, että jokainen joukkueesta treenasi omalla tahollaan. Joitakin yhteislenkkejä käytiin juoksemassa, muttei kertaakaan koko porukalla. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa kahden snautserin kanssa vetojuoksua. Pojat vetivät hienosti ja meno oli vauhdikasta.
Perinteeksi muodostuneeseen tapaan jouduimme vaihtamaan yhden kisakuskin koirineen joukkueesta melko lähellä kilpailuja. Tälläkin kertaa meidät pelasti oman koiran sisko Lilla, joka pääsi toistamiseen juoksemaan kilpailuihi yhden joukkuelaisen puolison lainakoirana.
Toisiin kisoihin lähdettäessä tiesimme jo suurinpiirtein, mitä kisoissa voisi tulla vastaan. Olimme treenanneet enemmän vaihtelevaa maastoa ja hypelleet kiviä poluilla. Harjoitelleet matalana menoa esteiden ali.
Olimme pohtineet myös ensimmäisen kisojen aikaa radalla ja sitä, miten sieltä saadaan sekunteja tiputettua pois. Millä tavoin esteistä päästäisiin nopeammin kuin edellisissä kilpailuissa? Olimme huomanneet aiemman vuoden kuvista, että voittajajoukkue meni koko tiimillä jokaiselle esteelle ylittämään sitä, eikä meidän tavoin odotelleet vuorojaan. Tästä varmasti säästyisi monta sekuntia, kun mukana oli tällä kertaa hyvin keskenään toimeen tulevia koiria.
Lähtöjärjestyksellä suuri merkitys.
Otimme ennalta yhteyttä kilpailun järjestäjään kun huomasimme olevamme loppupäässä lähtöjärjestyksessä. Ensimmäisissä kilpailuissa harrastusjoukkueessa oli oman koiran toinen sisko omistajineen, joka oli ollut harmissaan siitä, että heidän joukkueensa oli jäänyt radalla jumiin hitaamman joukkueen taakse. Halusimme näin ollen varmistua siitä, että olisimme kärkikamppailussa mukana edellisten kisojen tapaan. Emme todellakaan halunneet hävitä kilpailua meistä riippumattomista syistä. Kilpailujen järjestäjä vakuutti meidät yhteydenottomme jälkeen siitä, ettei sellaista tilannetta pääsisi syntymään vaan radalla pääsisi helposti ohittamaan hitaamman joukkueen. Eihän sellaista tilannetta edes pääsisi syntymään kun joukkueiden välillä lähdössä on 10 minuutin porrastus. Lähtöjärjestys oli arvottu kaikille muille paitsi edellisen vuoden voittajille, joille on oma sääntö: voittaja pääsee aina ensimmäisenä radalle seuraavana vuonna. Aiemman vuoden voittajan ei myöskään tarvitse maksaa osallistumismaksua kilpailuihin puolustaessaan titteliään. Jälkikäteen ajatellen tämä ei ole kovin reilu kilpailun näkökulmasta, koska ensimmäinen joukkue pääsee etenemään vapaasti radalla ja esteillä.
Kuinka sitten kävikään.
Kilpailupaikalle saavuttaessa mietimme, että mitenköhän tällä kertaa kun huomasimme "we run racing sleddogs"- pakettiauton parkkipaikalla. Tuo joukkue voisi olla kova vastus, kun kiertävät muutenkin erilaisia kisoja vetokoiriensa kanssa ja meillä on jälleen mukana lainakoira.
Lämmittelyjen jälkeen lähtöviivalle ja vauhdilla matkaan. Yllättävän nopeasti tiimityö lähti taas sujumaan ja varmoin ottein etenimme radalla esteitä eteenpäin. Hauskimpana omasta mielestäni oli ison traktorin renkaan veto porukalla korien kanssa tolpan ympäri. Haastavin esteistä meidän joukkueelle oli järvessä pidempi uintimatka, jossa piti käydä kiertämässä poiju koiran kanssa. Yksi snautsereista veti järvelle päästyään hirveän määrän vettä janoon ja sitten tuli huono olo uidessa. Oiva toipui kuitenkin tästä nopeasti ja pääsimme jatkamaan matkaa. Järvellä uidessa pohdin itsekseni, että meidän edelle lähtenyt joukkue on ollut selkeästi meitä hitaampi, koska he olivat näköpiirissä suorittamassa seuraavaa estettä.
Järveltä etenimme seuraaville esteille ja tulimme yhden esteen luo, jossa edelle lähtenyt joukkue kantoi traktorin rengasta. Pysähdyimme metsän laitaan ja kysyimme estevahdilta, onko toista rengasta: ei ollut. Odotimme turhautuneina omaa vuoroamme renkaalla ja toisen tiimin suoriutuessa tehtävästä aloitimme oman vuoromme ja suoriuduimmekin siitä nopeasti. Seuraavakin este meni vielä hyvin mutta sitten saimme taas edellä menevän joukkueen kiinni ja jouduimme jälleen hidastamaan vauhtia heitä odotellaksemme.
Viimeiselle esteelle saavuttaessa samainen hitaampi joukkue oli suorittamassa estettä ja estevahti kielsi meitä etenemästä esteelle koirien turvallisuuteen vedoten. Näin ollen joukkueemme odotti kolmella esteellä ennakkolupauksista huolimatta. Lopputuloksena kilpailuista katkera 2.sija ja edellis vuoden voittaja uusi voittonsa. Kyllä, joukkueemme suoritus oli huikea, koska kilpailussa oli monta joukkuetta ja päihitimme parkkipaikalla pohditun vetojoukkueen. Mutta radalla jumiin jäämiselle emme voineet mitään.
Teimme kilpailun järjestäjälle palkintojenjaon jälkeen protestin, johon laskimme urheilukellosta ajan, jonka olimme joutuneet odottamaan radalla. Aikamme oli paljon parempi kuin voittajalla, jos odotusaika laskettaisi pois lopputuloksesta. Protesti ei mennyt läpi, koska järjestäjä kertoi, että ensimmäisenä lähtenyt, aiemman vuoden voittaja joukkue oli juossut radalla jossakin kohtaa väärään suuntaan.
(Monella muullakin joukkueella oli hakemista reittimerkinnöissä matkan varrella)
Sijoitukset pysyivät. Ajallisesti laskettuna olimme kuitenkin voittaneet. Palkintojen jaossa meille huudeltiin voittajien suunnalta "juoskaa ensi vuonna kovempaa". Mitä se olisi hyödyttänyt?
![]() | ||||
Toinen harmitus kilpailujen jälkeen oli, kun huomasimme, ettemme olleet sattuneet oikein kummallekaan kilpailuja kuvanneelle valokuvaajille kuviin nopean etenemisemme vuoksi. Soittokierros ja muutama löytö jo rankatuista kuvista, kiitos PIXELiisa!
Tänä kesänä jätimme kilpailut joukkueen yhteisellä päätöksellä periaatteesta välistä. Miksi maksaa kilpailuista jos lopputulos on kiinni tuurista?
Kommentit
Lähetä kommentti