Vetojuoksuharrastuksesta ensimmäiset kokemukset sain 2013 koulukaverin saksanpaimenkoiran kanssa, jonka kanssa kävin ahkerasti juoksulenkeillä. Koira ei ollut kova vetämään, mutta kulki hienosti edellä ja sain juostua kädet vapaana. Kaverilla sattui olemaan koiralle valjaat ja muut tarvikkeet olemassa, joten kokeileminen onnistui helposti. Saatiin hyvää treeniä meille molemmille ja kaveri vapaapäiviä lenkityksestä. Mikäli koiran omistaja oli mukana juoksemassa meidän kanssa, pääsi nauttimaan vauhdistakin, hänen juostessa edellä myös koira intoutui vetämään.
Ensimmäiset kokemukset siis lähinnä lenkkikaverista varusteet niskassa, mutta kipinä jäi kytemään ja haaveilu omasta vetävästä koirasta kasvoi.
Lajia enemmän tutkiskeltuani ja pohdiskelun tuloksena hankin vuonna 2013 silloiseen talouteen itselleni karkeakarvaisen saksanseisojan harrastuskoiraksi. Lähtökohtana oli saada itselleni ensimmäinen vetokoira, mutta mikäli metsästysviettiä pennusta löytyisi, voisi koiraa käyttää muuhunkin kuin vetämiseen. Saksanseisojan koulutus onnistui jääräpäisestä luonteesta huolimatta hyvin, ehkä jälkikäteen ajatellen jopa yllättävän helposti. Koiralla oli intoa juoksemaan. Vuoden ikään päästyämme vedimmekin yhdessä kympin vetolenkkejä viikottain hyvällä vauhdilla. Seisojan kanssa koin aluksi haasteena juoksemisen sen kanssa kun koiralla oli korkeat jalat ja vauhtia olisi riittänyt paljon enemmän kuin mitä omista jaloista lähti. Seisojan kanssa opeteltiin juoksemisen jälkeen myös polkupyörälenkkeihin, joissa koira pääsi kunnolla vauhtiin. Yhteiset juoksulenkit alkoivat sujumaan myös paremmin kun enimmät höyryt sai purettua pyörällä ja koirasta löytyi "kytkin" juoksuvauhdin hiljentämiseen. Suureksi harmikseni jouduin luopumaan seisojasta muutettuani omakotitalosta kerrostaloon kun koira ei millään sulattanut Shetlanninlammaskoiravanhusta kanssaan samaan tilaan.
 |
Vetotreeniä snautserin kanssa
Soveltuvuus vetoharrastukseen ja kompakti koko olivat tosiaan suurimmat kriteerimme koiranpennun hankintaan. Snautseri on osoittanut todella loistavaksi canicrossia harrastettaessa. Koira jaksaa hyvin vetää, vauhtia sopivasti juostessa sekä kestävyyttä riittää. Pisimmät juoksulenkkimme ovat olleet 15km luokkaa. Hiihtäessä mennään kauemmaskin, mutta siitä lisää toisessa blogikirjoituksessa.
Knutin kanssa vetoharjoittelu aloitettiin jo pentuna harjoittelemalla hihnassa kävelylenkeillä suuntia ( vasen, oikea, keskelle), juoksuvauhdin hidastamista ja kokonaan käskystä pysähtymistä. Ainoita haasteita Knutin kanssa ovat olleet oikeastaan sadekelit, herra kun on sitä mieltä, että vesisateella ei tarvitsisi ulkoilla ollenkaan. Vuosien saatossa nämä mielipiteet ovat kyllä hioutuneet yhtenäisiksi, en vie koiraa kaatosateeseen juoksemaan ja herra suostuu käymään juoksulenkin vähäisessä sateessa. Lammikot snautseri kiertää itsenäisesti, niihin ei ole mukava edelleenkään astua. Välillä olemme saaneet ystäväni koiraa Oivaa meidän kanssa vetolenkeille, jolloin vauhtia on vähintään tuplasti. Hauskimpia vetotreenejä on ehdottomasti ne, jolloin saadaan kavereita mukaan.
Vinkkejä ja rotuja?
Malta odottaa että pentu kasvaa ensin: luusto ja nivelet kehittyvät ennen vetämistä tai kuormaa. Osa valmiita 8kk iässä - jotkut kasvattajat suosittelevat odottamaan vuoden ikäiseksi.
Monenlaista vaihtohtoa, olen nähnyt vetämässä dobermannia, seisojia, paimenkoiria, lintukoiria, noutajia, huskeja, snautsereita yms. Olen itse juossut myös jackrusselin ja saksanmetsästysterrierin kanssa.
Koiran ehdoilla, millainen rotu tai koiran koko - matka ja vauhti sen mukaan.
Hyvät varusteet!
Koiralle sopivat, paikalla pysyvät valjaat. Meidän snautserilla toimii monessa menossa Rukka form Y-valjaat, jotka on hyvin säädettävät ja pysyvät paikoillaan. Joustohihna, meillä pidepi malli 2,8m ja vetovyö non-stop dogwearilta. Non-stop dogwearin juoksuun suunnitellun vetovyön ostin vasta snautserin kanssa aloitellessa, hankintahinnasta huolimatta loistava sijoitus. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut hyvä panostaa varusteisiin jo paljon aiemmin, veto tulee enemmän alaselkään ja juoksuasento pysyy luonnollisena.
Aloita lyhyillä lenkeillä, maltti on valttia - et itsekään aloita juoksuharrastusta suoraan puolimaratonille lähtemällä.
Kohtuus kaikessa - koiran palautumista lenkeistä tarkkailtava.
Huomioi sää treenatessa- kuuma ilma - tassut pois asfaltilta ja koiralle reilusti juotavaa mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti